On his sailing trip, Leo the little wanderer arrives at a rocky bay and disembarks on a deserted pier. It belongs to two towns that are feuding furiously with one another.
The angry mayors won't allow the traveler inside their stone walls. But luckily for Leo, between the two towns lies a piece of land that nobody owns. It is just big enough for his neat little cabin and garden, where many flowers bloom and the beautiful sounds of his violin fill the air.
On warm nights, people climb onto the walls together to admire the view and listen to the music and the sea.
"Would it be better, after all, to tear down the walls that separate us?" the townsfolk begin to wonder.
---
Pieni purjehtija Lauri saapuu matkallaan kivikkoiseen lahteen ja nousee riitaantuneiden kaupunkien yhteiselle, hyl�tylle satamalaiturille.
Vihaiset kaupunginjohtajat eiv�t p��st� matkalaista omien muuriensa sis�lle. Onneksi niiden v�liin j��v�lle ei-kenenk��n-maalle kuitenkin mahtuu Laurin siev� m�kki ja puutarha. Siell� kukat kukkivat ja viulu soi kauniisti.
L�mpimin� iltoina ihmiset kokoontuvat yl�s omille muureilleen ihailemaan maisemaa ja kuuntelemaan musiikkia ja merta.
- Olisiko kuitenkin parempi purkaa erottavat kivimuurit ja rakentaa uusi yhteinen laituri? kaupunkien asukkaat miettiv�t.
On his sailing trip, Leo the little wanderer arrives at a rocky bay and disembarks on a deserted pier. It belongs to two towns that are feuding furiously with one another.
The angry mayors won't allow the traveler inside their stone walls. But luckily for Leo, between the two towns lies a piece of land that nobody owns. It is just big enough for his neat little cabin and garden, where many flowers bloom and the beautiful sounds of his violin fill the air.
On warm nights, people climb onto the walls together to admire the view and listen to the music and the sea.
"Would it be better, after all, to tear down the walls that separate us?" the townsfolk begin to wonder.
---
Pieni purjehtija Lauri saapuu matkallaan kivikkoiseen lahteen ja nousee riitaantuneiden kaupunkien yhteiselle, hyl�tylle satamalaiturille.
Vihaiset kaupunginjohtajat eiv�t p��st� matkalaista omien muuriensa sis�lle. Onneksi niiden v�liin j��v�lle ei-kenenk��n-maalle kuitenkin mahtuu Laurin siev� m�kki ja puutarha. Siell� kukat kukkivat ja viulu soi kauniisti.
L�mpimin� iltoina ihmiset kokoontuvat yl�s omille muureilleen ihailemaan maisemaa ja kuuntelemaan musiikkia ja merta.
- Olisiko kuitenkin parempi purkaa erottavat kivimuurit ja rakentaa uusi yhteinen laituri? kaupunkien asukkaat miettiv�t.