Laittomuuden kausi

3.6/5 ( ratings)

- Miksi te intellektuellit tai miten kutsuttekin itseänne sälytätte meille taakkoja, joita emme lainkaan vaadi omaksemme. Minut on koulutettu tappajaksi. Käytän hankkimaani taitoa yhteiskuntani hyväksi. Miksi sinut on koulutettu? Olen tarkkaillut kaakaokampanjoitasi, olen seuraillut kiertuettasi ja olen tullut siihen tulokseen, että sinun elämäntehtäväsi on todella kasvattaminen. Olenko oikeassa? Sinä lietsot vaarallista tietoisuutta kansaamme – massat ovat vaalipiiri, jonka itse olet itselle määrännyt. Olet itse ottanut elämäntehtävän itsellesi. Mutta olemme puhuneet tästä aikaisemminkin, tiedät mikä minun osani on taistelussa. En voi ampua asioita enkä vartioida niitä fyysisesti. Minun näkökantani on yksinkertainen, mutta se sattuu olemaan kokemusteni summa. Tiedät millaisia ne ovat… Mutta en halua vastata kysymyksiin, jotka eivät kuulu alaani. Älä kysy minulta mitä minä kuvittelen mielessäni. En kuvittele yhtään mitään paitsi niiden miesten eliminointia, joiden tiedän olevan turmiollisen pahoja. Mitä tapahtuu sen jälkeen riippuu sellaisista ihmisistä kuin sinä.

Näin puhuu salaperäinen Hammaslääkäri Soyinkan romaanin päähenkilölle Ofeyille. Ofeyi on mainos- ja suhdetoimintamies joka muusikkotoverinsa Zaccheuksen ja naisensa, kuvankauniin Iriyisen kanssa oli hoitanut kaakaon markkinointia mutta sittemmin kääntynyt työnantajiaan, kolonialistista suurta rahaa vastaan. Hetken päästä Hammaslääkäri vielä kysyy: - Mihin luulit niiden oppien johtavan, joita aloit kylvää Aiyérón miesten avulla. Ja Ofeyi vastaa: - Sen takaisin saamiseen minkä vähäinen kourallinen oli riistänyt yhteiskunnalta, itse yhteiskunnan uudelleenmuotoutumiseen.

Näissä keskustelukatkelmissa liikutaan Soyinkan romaanin keskeisten alueiden tuntumassa. Aiyéró edustaa romaanissa Ujamaa-tyyppistä kyläkokeilua, perinteitä, omaa kehitystä. Sitä vastassa on Kartelli, kansainvälinen pääoma, kolonialismi, kansallinen korruptoitunut valta, joka kylvää ympärilleen väkivaltaa. Romaanin tapahtuma-aikaa tai paikkaa ei ole määritelty . Kaikki on äärimmäisen konkreettista ja samalla oudon pakenevaa, määrittymätöntä, maailma on salaperäinen ja nimetön. Uusi ja ikivanha limittyvät, vanhat riitit ja moderni teknologia. Kaikki on täynnä kauneutta ja uhkaa, valoa ja pimeää mykkää kauhua.

Soyinkan romaani on uljasta empimätöntä kerrontaa, täytenään kuvia ja väriä. Siinä kuuluu heräävän maanosan, heräävän kulttuurin uusi ääni. Se on kirja vastuusta, väkivallasta, arvojen muuttumisesta ja muuttamisesta, maailmasta joka on pantu peliin kaikkineen.