Kuume muuttaa suuntaa, kun alan kuunnella kohdussa aaltoavaa valtamerta, sivelen rintoja, huokailen hellittämättä seuraan sateen hiljaista suhinaa, kun taivaan harmaa liina pesee siltaa. Satenkaaren kupla suoristuu, vesi höyryää ja näen ohutta, läpikäymätöntä unta.
Kuume muuttaa suuntaa, kun alan kuunnella kohdussa aaltoavaa valtamerta, sivelen rintoja, huokailen hellittämättä seuraan sateen hiljaista suhinaa, kun taivaan harmaa liina pesee siltaa. Satenkaaren kupla suoristuu, vesi höyryää ja näen ohutta, läpikäymätöntä unta.